Kävästiin aurinkoisena lauantaina savossa, Olavinlinnan kupeessa olevalla urheilukentällä, missä muuten pidettiin ne kuuluisat koulun urheilukilpaillut, mitä muuten inhosin yli kaiken. Ei ollut paikka paljoa muuttunut, paitsi se uimaranta jonne polkupyörällä tai kävellen lämpiminä kesäpäivinä mentiin uimaan, sitä ei enää ollut :o Hyppytorni ja laituri ja hiekat, kaikki hävinneet.
Aurinko paistoi ja seura oli mitä mainiointa, menestys sit ei niinkään lämmittänyt mieltä, no kyllähän kaikki koirat saivat ne ERI;t ja Saimi nappasi jälleen VARASERTIN ja oli PN2.
Veikko ja Penny saivat tyytyä sileisiin eriin.
Veikon mamma oli lievästi sanottuna pettynyt, minä myös kasvattajana. Ei pitäisi olla koskaan liian varma menestyksestä vaikka olisi ainut koira paikalla.
No uutta pökköä pesään, kyllä sisaruksista saadaan valiot leivottua, enemmin tai myöhemmin. On niistä koirista tullut valioita vielä veteraaneinakin.
tiistai 16. kesäkuuta 2015
Ansan urakka....
Oli lopulta aika pieni odotuksiin nähden. Kerkisin kotiin Lieksan näyttelystä ja lapseni totesi että Ansalla ei ole hyvä olla. No vedet oli mennyt ja hieman tuskaisen oloinen se oli mutta ei pahasti.
Lisää vettä tuli ja ponnistuttikin jo mutta Ansa oli suht rauhallinen eikä mitään vapinaa tai oksentelua ollut.
Helga-Maijalle soitin ja lupasi tulla auttamaan itse kun en yhdellä kädellä paljoa pystynyt tekemään jos tarvis. Hyviä supistuksia Ansalla oli ja pentu tuntui kanavassa mutta toinen jalka oli taittunut taaksepäin ja H-M joutui sen oikasemaan ja pylly edellä tuli trikki tyttö. Tiukassa oli ja jouduttiin vetämään aika lailla että saatiin ulos. Kello taisi olla 17.35 kun ensimmäinen pentu syntyi.
Odoteltiin ja käytettiin Ansaa ulkona kävelemässä että supistukset voimistuisivat ja kyllähän sieltä pussi ilmestyi mutta supistusten välillä se vaan livahti takaisin. Oksitosiinia ei ollut ja kun ei saanut otetta jaloista että voisi vetää ja supistukset eivät riittäneet, lähdettiin Outokumpuun ottamaan vauhtia. No kerittiin pakata pentu ja pyyhkeitä ja oltiin matkalla autoon kun supistukset voimistuivat ja Ansa pyöräytti ulos klo. 18.30 pienen tytön jolla suureksi harmiksemme oli vatsa-aukile ja suolet olivat ulkona. Muuta ei voinut kun antaa sen nukkua pois. Toinen trikki tyttö, hieman isompi kun ensimmäinen, harmitti todella paljon.
No matka ellille oli tuskastuttavan pitkä mutta Ansa oli rauhallinen ja supistukset olivat loppuneet kokonaan, H-M totesi että ei tuntenut mitään mahahassa ja ultra vahvisti sen että se ensimmäinen pentu olikin ainut pentu. Ilmeisesti ne muut mitkä ultrassa näkyivät, olivat imeytyneet verenkiertoon jossain vaiheessa tiineyttä. Itse epäilen viikkojen 5 ja 6 välistä aikaa koska maha ei näyttänyt kasvavan sen jälkeen samalla vauhdilla, vaikka sitä itselleen hoki kaiken olevan ok.
Mutta meillä on pieni musta tyttö, isänsä näköinen ja yhtä terhakka kuin äitinsä oli vastasyntyneenä.
Lisää vettä tuli ja ponnistuttikin jo mutta Ansa oli suht rauhallinen eikä mitään vapinaa tai oksentelua ollut.
Helga-Maijalle soitin ja lupasi tulla auttamaan itse kun en yhdellä kädellä paljoa pystynyt tekemään jos tarvis. Hyviä supistuksia Ansalla oli ja pentu tuntui kanavassa mutta toinen jalka oli taittunut taaksepäin ja H-M joutui sen oikasemaan ja pylly edellä tuli trikki tyttö. Tiukassa oli ja jouduttiin vetämään aika lailla että saatiin ulos. Kello taisi olla 17.35 kun ensimmäinen pentu syntyi.
Odoteltiin ja käytettiin Ansaa ulkona kävelemässä että supistukset voimistuisivat ja kyllähän sieltä pussi ilmestyi mutta supistusten välillä se vaan livahti takaisin. Oksitosiinia ei ollut ja kun ei saanut otetta jaloista että voisi vetää ja supistukset eivät riittäneet, lähdettiin Outokumpuun ottamaan vauhtia. No kerittiin pakata pentu ja pyyhkeitä ja oltiin matkalla autoon kun supistukset voimistuivat ja Ansa pyöräytti ulos klo. 18.30 pienen tytön jolla suureksi harmiksemme oli vatsa-aukile ja suolet olivat ulkona. Muuta ei voinut kun antaa sen nukkua pois. Toinen trikki tyttö, hieman isompi kun ensimmäinen, harmitti todella paljon.
No matka ellille oli tuskastuttavan pitkä mutta Ansa oli rauhallinen ja supistukset olivat loppuneet kokonaan, H-M totesi että ei tuntenut mitään mahahassa ja ultra vahvisti sen että se ensimmäinen pentu olikin ainut pentu. Ilmeisesti ne muut mitkä ultrassa näkyivät, olivat imeytyneet verenkiertoon jossain vaiheessa tiineyttä. Itse epäilen viikkojen 5 ja 6 välistä aikaa koska maha ei näyttänyt kasvavan sen jälkeen samalla vauhdilla, vaikka sitä itselleen hoki kaiken olevan ok.
Mutta meillä on pieni musta tyttö, isänsä näköinen ja yhtä terhakka kuin äitinsä oli vastasyntyneenä.
1vrk
1vrk
8vrk
8vrk
11vrk
14vrk
Nimikin on jo pienellä, "Venla" vekkuli, ja voin vannoa että kotona pysyy :)
tiistai 2. kesäkuuta 2015
Tilly täytti vuoden...
Neitokainen on siis 12kk, eli kokonaisen vuoden ollut maailmassa. Ensimmäiseen viralliseen luokkaan päästiin Lieksan näyttelyssä tuloksena JUN EH1. Tuomarina Raisa Savander.
Esittäjänä Lotta Kontkanen
Tuomarin sanelu:
Hyvin miellyttävä juniori. Kauniit tummat silmät, hyvät korvat ja purenta.
Hieman leveä kallo. Hyvä niska ja kaula, hieman suora olkaluu.
Kaunis selän kaari. Hyvät polvet ja kintereet. Hyvät käpälät ja häntä.
Liikkuu mukavasti, on vielä vähän löysä. (tarkoittikohan että etuliikkeet saa vielä tiivistyä?)
Hyvä karvapeite.
1v. virallinen pose
Käsi...
Alkaa helpottamaan olo kun sain kipsin pois ja siirryttiin käyttämään rannetukea. Mitäänhän en saa sillä nostaa mutta helpottaa paljon kun sen saa pois suihkun ajaksi ja muutenkin tuulettumaan.
Takin saa nyt päälle ilman että toinen hiha roikkuu velttona vieressä tai olkapää on paljaana.
Mukavan näköinen on, onneksi paranee kuitenkin suhteellisen nopeasti jos ajattelee mitä kaikkea on tehty.
Takin saa nyt päälle ilman että toinen hiha roikkuu velttona vieressä tai olkapää on paljaana.
Mukavan näköinen on, onneksi paranee kuitenkin suhteellisen nopeasti jos ajattelee mitä kaikkea on tehty.
Mina neiti...
Hän on saapunut. Tyttönen jota on odotettu vielä pidempään kun Tillyä.
Brookways Wearing Wang, kotoisemmin Mina..
3 viikkoa
4 viikkoa
5 viikkoa
7 viikkoa
Tilly on vallan otettu uudesta siskosta. Leikit tahtoo olla hieman rajuja hänen osaltaan mutta painia osaavat nätisti. Tilly onkin suhteellisen pitkämielinen ja antaa Minan purra ja kirputtaa itseensä omituisimmista paikoista.
ja uni maistuu
Ruohon maistelua ensimmäisenä päivänä uudessa kodissa
Ulkona olikin paljon tutkittavaa
Paras paikka nukkua, siskon kyljessä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)