Maalaiscorgien Happeningssejä: SWCS vuosikokous ja Lahti KV ...

Jännän äärellä oltiin viikko sitten. Jo ajat sitten suunniteltu Lahden näyttelyreissu venyi hieman pidemmäksi kun Corgiseuran vuosikokous olikin samana viikonloppuna ja pakkohan sinne oli mennä. Nimittäin siellä äänestettiin PEVISAn jatkosta.
No äänestettiinhän siellä muistakin asioista mutta tuo oli se tärkein syy mennä.

Pemujen PEVISAa ei kukaan halunnut poistaa mutta cardien... Eräs ko. rodun kasvattaja oli sitä mieltä että kaikki röntgentutkimukset rodulle olivat turhaa ja kasvattajan rahanhaaskausta koska niistä ei selviä mitään?????
Oma kokemus on kyllä aivan päinvastainen. Paljon selviää tutkimalla koira. Saat tietää onko kenties jossain kohtaa luustossa jotain joka ehkä joskus saattaa vaivata koiraa.
Jos haluat harrastaa jotain vaativampaa lajia koirasi kanssa, esim. agilityä, jossa kroppa suht kovilla voit hyvin mielin sen aloittaa kun näet että koiralla kaikki ok.

No tuo PEVISAn hylkääminen cardien osalta jyrättiin luvuin 63-9. Ei olisi se mennyt läpi vaikka kellään ei olisikaan ollut valtakirjoja mukana, sen verran valveutunutta porukkaa on seurassa.
Eli, Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma jatkuu vuoden 2019 loppuun jolloin varmaan käymme saman äänestyksen uudelleen.

-------

Ja sitten siihen kauan odotettuun Lahden Kansainväliseen näyttelyyn. Mietit miksi juurituooli niin odotettu, no kun nuorin whippettini Ella pääsi ensimmäistä kertaa viralliseen luokkaan.
Tuomarin oli Amerikkalainen John R. Boozer, jo hieman iäkkäämpi herrasmies joka kohteli koiria kauniisti, vaikkakin jotkut koirista häntä arastelivatkin, myös Ella.

Alku ei näyttänyt lupaavalta kun juniori luokan urokset alkoivat. Sieltä rupesikin tippumaan H;ta ja EH;ta ihan kivan näköisille junnuille. No nuorten, avoin ja valioluokkakaan eivät säästyneet noilta sinisiltä ja keltaislta lätkiltä joten olo oli jo tuohon mennessä sanoisinko valmiiksi pettynyt. Totesin vain ystäville että tänään täytyy olla todella tyytyväinen jos edes se EH tältä sedältä tipahtaa.

Eihän se auttanut kuin mennä kehään, olo oli erittäin jännittynyt, Pöydällä Ella yrittikin pussata tuomaria, huokaisin jo siinä vaiheessa koska pelkäsin sen pelkäävän tosissaan. No sivusta tullessa tuomari olikin hieman pelottava mutta ei pahasti, pysyttiin pöydällä ja vielä ilman mitään pahoja kiemurteluja.
Kehää juostiin ja seisottiin tuomarin edessä kun hän saneli arvostelun, joka vielä mainittakoon ei ollut montakaan sanaa pitkä.
Ylläri pylläri ERI sieltä sit napsahtikin kera yleisön taputusten (oltiin taputettu jokaiselle erille tähän mennessä, niin harvinaisia olivat)
Elikäs, Ella olikin toinen erin saanut koko junioriluokasta, jossa 11 narttua. Tuloksena siis JUN ERI2 SA, ei ollenkaan paha ensikertalaiselle.

Ellan kasvattaja oli myös paikalla ja hänellä olikin mahtava päivä tulosten puolesta.