torstai 25. helmikuuta 2016

Tällä kertaa Mina...

Vastoinkäymiset voisivat pikkuhiljaa jo riittää.
Nyt ei sentää henkiä lähtenyt, vähän nahkaa ja karvaa vaan.

Eilen aamulla laskin koirat ulos pihalle hetkeksi. Kuului vaan tajuton kiljaisu ja katsoin ulos ja Mina piteli vasenta etujalkaa ylhäällä ja kiljui kun muut menivät lähelle. Menin ulos ja kutsuin luo, mutta jalka näytti todella kipeältä, ajattelin sitä vähän kokeilla mistä kohti on kipein kun huomasin verta kyljessä ja ammottavan aukon.
No eikun puhelin käteen ja lekurille soittamaan, Jari voitti ja sinne jälleen huristeltiin.

Tässä ensin kuva, Mina autuaasti unten mailla.


Ei näytä läheskään niin pahalle kuvassa.

Tässä jälkeen kuva.


Kaikkia karvoja ei ajeltu pois, leikeltiin pahimmat nahkariekaleet vaan.

Tuusniemen näyttely jää nyt välistä, mennään sen pirajan kanssa kuka tämän teki.
Senkin tiedän koska veret kauluksessa sen paljasti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti