Olin huomannut jo lokakuussa Tillyn oikeassa kankussa pienen painauman, no mentiin ja näytettiin se tutulle eläinlääkärille joka totesi että Tillyllä on hermovaurio selässä.
Ne hermot mitkä viestittivät noitä kankun lihaksia olivat vaurioituneet, kenties menneet poikki ja sen vuoksi lihas ei saanut käskyjä toimia ja oli alkanut surkastumaan.
Itse käsioperaatiossa käyneenä enkä itse pystynyt leikkaamaan koirien kynsiä, Heini tomerana tyttönä kävi meillä kerran viikossa niitä leikkelemässä, ja oli jo marraskuu kun hän huomautti minulle että oletko huomannut Tillyn "painauma" kankussa on laajentunut. No olin tietysti jollain tasolla sen huomannutkin mutta kun kohde on nenän edessä koko ajan siihen jotenkin tulee sokeaksi.
Kun oikein rupesin tuon jälkeen tarkastelemaan Tillyn liikkeitä ja koko olemusta. Se painauma oli nyt lonkkaluusta istuinluuhun, eli aika iso alue oli jo surkastunut. Oikea takajalka ei enää toiminut samalla tavalla kun vasen, ja Tilly olikin ruvennut ns leppuuttamaan sitä kun seisoi ja kääntämään sitä ulospäin. Se oli myös ruvennut köyristämään selkäänsä entistä enemmän ja kuvan siitä ottaneena ja sitä kun vertasin puoli vuotta aiemmin otettuun kuvaan, itku pääsi.
Oli kuin olisi katsonut kahta eri koiraa, niin paljon oli Tilly muuttunut. Siitä oli tullut harmaa ja vanhan koiran näköinen. Oli kuin 10 vuotta olisi vierähtänyt kuvien oton välillä.
Tuttujen hoitohenkilöiden ja Aistin henkilökunnan kanssa keskusteltuani ja heidän toteaman että Tillyllä todennäköisesti jonkinmoiset (kovatkin) hermokivut, päädyin siihen että en pysty katsomaan kun koira kuihtuu silmissä eikä se enää nauttinut olemisesta, se oli yleensä jossain nurkassa tai häkissä kiertyneenä pieneksi keräksi.
Tein päätöksen päästää Tilly kärsimyksistään pois.
Tilly, Laving Briz Venezia 01.06.2014 - 19.11.2015
Nuku rauhassa kirahvi, ikävä on kova.
Hei
VastaaPoistaOliko koiran selkäranka kuitenkin normaali eli selästä ei löytynyt mitään löydöksiä kuvissa? Oliko hermovaurioon syynä joku tapaturma? Kiitos kovasti etukäteen.